Teimme pitkästä aikaa vierailun kotipaikkakunnalleni Himangalle ja kävimme suvun mökkirannassa makkaraa paistamassa. Luonnollisestikaan kunnon laikolainen ei lepää edes sunnuntaina ja kamera olikin taas matkassa. Sieniä ennätin ikuistaa vain muutaman, ennen kuin innokkaat lapset olivat potkineet ne nurin ja katsoneet, mitä sieltä heltan alta löytyy. Poika esitteli pilleillä varustettua sientä ja totesi minulle asiantuntevasti, että sen voi syödä. Mistä lie sen oppinut, meillä kun ei koskaan syödä sieniä...
Ilta meni sitten niiden kuvattujen sienien nimiä etsiessä. Osoitteessa
http://sienet.luontonetti.com/fi/haku/haku2.htm
löytyy ilmeisesti aika kattava kuvasto sienistä (ja myös käävistä), mutta en silti onnistunut löytämään kuvaamilleni sienille nimiä, aivan aloittelija kun olen.
Tämä sieni on joko känsätuhkelo tai nuijakuukunen, eikä ihme ellen minä tunnista kumpi, koska jopa wikipedia toteaa niiden muistuttavan toisiaan. Molemmat kuuluvat kupusieniin, ovat pallomaisia ja piikikkäitä, nuijakuukunen tosin kasvaa huomattavasti kookkaammaksi (jopa 17cm) kuin känsätuhkelo (2-7cm). Tämä yksilö oli max. 7cm. Nuijakuukunen on kolmen tähden, känsätuhkelo kahden tähden ruokasieni, mutta vain nuoria yksilöitä voi syödä, vanhat menevät pilalle. Lisäksi ne täytyy valmistaa heti poimimisen jälkeen. Ja yksi mielenkiintoinen seikka (yäk!): kupusienet eivät sovellu munuaissairauksista kärsiville, sillä ne sisältävät ureaa...http://www.luonnossa.com/Sienilajit/Nuijakuukunen/nuijakuukunen.html
http://www.luonnossa.com/Sienilajit/Kansatuhkelo/kansatuhkelo.html
Toisaalta mitäpä sitä ureaa pelkäämään. Wikipedian mukaan hygienia- ja kosmetiikkatuotteissa ureaa käytetään sitomaan vettä, jolloin ihon kosteus säilyy. Luultavasti purkin kyljessä ei kuitenkaan lue urea, vaan karbamidi tai karbonyylidiamidi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Urea
Niin että ei muuta kuin omalle purkkihyllylle tarkistamaan, moniko meistä sivelee ureaa itseensä aamuin illoin... ;) No, eihän urea kuitenkaan toki ole aivan sama asia kuin virtsa, vaikka se kieltämättä ensinnä mieleeni tuleekin. Terveyskirjaston mukaan urea on valkuaisaineiden typpiaineenvaihdunnan lopputuote, jota elimistö ei pysty hyödyntämään, syntyy maksassa, siirtyy verestä virtsaan munuaisissa.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03122
Tämän sievän kukkasen luokittelin metsätähtimöksi. Toki se voi olla myös jokin muu tähtimö, kukinta-aika ei aivan ole oikea. Metsätähtimö kukkii nimittäin kesä-heinäkuussa. Jos joku haluaa tehdä tarkempaa lajinselvitystä, niin sivullahttp://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/metsatahtimo
kerrotaan lisää tästä ja linkkien kautta pääsee käsiksi moneen muuhunkin kasvilajiin.
Kotimatkalla Kokkolaan taivaan väritys oli upein pitkään aikaan näkemistäni. Koko taivas oli väritetty mitä mahtavimmin värein. Luonnollisesti uteliaisuuteni pakotti minut etsimään tietoa siitä, miksi taivas on joskus näin upea, kun toisinaan siinä ei ole juuri muuta kuin sinistä ja vähän harmaata. Ilmatieteen laitos selittää iltaruskon syntyä seuraavasti:"Iltaruskossa läntinen taivas värjäytyy punaiseksi koska auringon säteillä on pitkä matka niiden kulkiessa ilmakehän läpi ennen kuin ne osuvat katsojan silmiin. Ilmassa olevat molekyylit sirottavat auringon säteitä. Sironta on sitä voimakkaampaa, mitä lyhytaaltoisempaa säteily on. Illalla auringon valosta on sironnut enin osa lyhyistä aallonpituuksista pois ja jäljelle ovat jääneet vain pitkät eli punertavat sävyt.
Jos lisäksi läntisellä taivaalla on osaksi pilvistä auringon laskiessa taivaanrantaan, osa auringon säteistä valaisee punaisella valollaan pilvien alareunaa, ja taivas näyttää koostuvan punertavista pilvistä. Kun meidän leveysasteillamme sateet tulevat usein juuri lännestä, niin voimakas iltarusko saattaa viitata siihen, että uusi sadealue on tulossa lännestä."
http://ilmatieteenlaitos.fi/kysymyksia/index_8.html#19
Jos katsotte kuvaa tarkasti, huomaatte että pellon päällä leijailee vielä hienoista sumua. Wikipedian mukaan tällainen sumu on säteilysumua:
"Säteilysumu syntyy, kun maanpinta jäähtyy ulossäteilyn takia (esim. tyynenä selkeänä kesäyönä) ja jäähdyttää pinnanläheistä ilmakerrosta. Säteilysumuja syntyy etenkin loppukesän ja syksynkin selkeinä ja heikkotuulisina öinä. Säteilysumussa näkyvyys on yleensä 100–300 metriä. Sumukerroksen paksuus voi olla jopa alle metrin, silloin sitä kutsutaan pintasumuksi. Pieniä pintasumuhattaroita näkee usein peltoaukeilla."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sumu
Niin että mielenkiinnolla odotan huomispäivää, millaisena se aukeaa: onko sadetta vai ei. Laikolaiselle se lienee aivan sama, päivä menee kuitenkin sisällä tietokoneen ääressä. Onneksi on sunnuntait, jolloin voi ulkoilla :)
tv. Tarja L.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.