Ötököitä Suomen länsirannikolta...

Hei ja terveiset Suomen länsirannikolta!

Täällä ollaan ihmetelty kaikenlaisia ötököitä, nämä kuitenkin maalla ja ilmassa liikkuvia, ei vedessä polskuttelevia, niinkuin Susannan hieman epämieluinen uimakaveri!

Saunan rappusilla istui aamuvarhaisella hoikkeliini siivekäs: en tunnistanut sitä "vaatimattomasta" hyönteiskirjastani, mutta ehkä se lienee tuttu jollekin toiselle? Värikäs peräpää pisti silmään ja ötökkä oli hidas käänteissään ja noin 3 cm pituinen. Mikä lie nimeltään ja liekö harvinainen?

Koiranputkessa mettä imevä vieras lienee kimalaiskuoriainen? Se on väreiltään kimalaista muistuttava, mutta muodoltaa enemmäm kuoriaisen mallinen. Kaunis siivekäs eikä kovin tuttu itselleni.

- Täytyy myöntää että hellekesästä johtuen(ko?) on kesäkukinnoissa ollut aikamoinen ruuhka. Kukissa on vieraillut jos jonkin näköistä ja kokoista ruokailijaa!

Mutta kovin mieluinen (tosin yleinen) ei ole tämä kolmas kaveri, joka oli ilmeisesti ollut jo muutaman (!) päivän koiramme vatsan iholle kiinnittyneenä. Iljettävän iso pullukka täynnä verta! Se irtosi huomattavan helposti ja lähti terhakkaana jatkamaan matkaansa. Voin kertoa että matka jäi juuri niin lyhyeksi kuin kuvaamiseen meni aikaa ja punkki pulleine vatsoineen on nyt autuaimmilla metsästysmailla.

- Miten pienenpienestä oranssin punaisesta punkista voikaan kasvaa noi iso ja lyijynharmaa pallukka? Täytyy olla aika joustava puku...

Kesää kameran kautta ihmetellen,

merja

Luonnon ihmeitä Pyhtäällä

Helteiset kesäterveiset täältä Pyhtään pitäjästä! Pakko oli kirjoittaa teille uudesta mielenkiintoisesta "kaverista", jonka löysimme uimarannalta. Tämä matonen uiskenteli rantavedessä ja ihmiset pakenivat vedestä kauhuissaan. Otin matosen tietysti kiinni ja huomasin imukupit: juotikas. Se oli musta ja iso, noin 15 cm (pisimmillään).Millään en saanut p äähäni nimeä, joten vein sen lasissa kotiin(mikä oli aika haastava tehtävä, koska kaveri kiipesi imukupeilla ylös taukoamatta). Monet rannallaolijoista luulivat sen olevan veriijuotikas (iilimato), mutta yritin lohdutella heitä (ja itseäni) sillä, että ne ovat tietääkseni hävinneet Manner-Suomesta. Lisäksi verijuotikkaalla oli muistaakseni vaaleammat viirut selässä?Tämä oli tasainen väritykseltään. Kotona selvisi nimikin:hevosjuotikas. Ei ole ennen näkynyt näitä täälläpäin. Miten siellä muualla Suomessa?
Tyttäreni sattui olemaan Pohjois-Karjalassa samaan aikaan ja kertoi, että siellä niitä kuhisi vesistöissä. Aika inhoja ovat, kun tarttuvat kiinni, vaikka eivät verta ihmisestä välitäkkään.

Meriharakka, väriläiskä rannalla

Hei kaikille lomalaisille ja työssä ahertajillekin!

Hellettä riittää nyt joka niemenkärjessä, siellä Kittilässä saakka myös! Terveiset sinne!

Täällä saaristossa sain napattua mielilintuni meriharakan, (strandskata) filmille. Kuvassa näkyy vain hieman sen komea punainen, vahva nokka. Sen ääni on räikeä ja äänekäs. Se on harakan tavoin haukannäköinen tipsuttaja, joka on levinnyt myös kaupunkeihin. Muistaakseni näimme niitä Pentin kanssa kaupunkikierroksellammekin.

Meriharakat olivat viellä 20-30 vuotta sitten erittäin harvinaisia meidän leveysasteilla. Nyt ovat olosuhteet ilmeisesti muuttuneet niille suotuisammiksi, koska niitä näkyy ainakin rannikkoseuduilla jo enemmänkin. Sisämaassa se on harvinaisempi. Se on kahlaaja, kookas ja tukevahko, ruoakseen se nauttii hyönteisiä, kotiloita, simpukoita ja matoja.

Mielestäni se on ihanan energinen ja saa minut aina hyvälle tuulelle, kun se tapaan:)

Helteiden hellitettyä, syksyn tullen, se lähtee talvehtimaan Länsi-Euroopan rannikolle, pääasiassa Pohjanmeren ja Britteinsaarten rantamille (Suomalainen lintuopas, Lasse J. Laine, 2009).

Täytyy päivystää kameran kanssa rannalla että saan paremman kuvan siitä. Niin kovaääniseksi linnuksi se on yllättävän arka ja häipyy heti liikkettä ympärillään havaittuaan.

Luontoa tulee nyt bongailtua kuin ihan itsestään, näillä keleillä!

Terveisin Merja

Hyllykallion puutarhassa kukkii...

Tässä tänään istuin terassilla ja huomasin, että täällä Seinäjoella Hyllykalliolla omassa pihassamme kukkivat tosi hienosti ruusuangervot sekä viime viikolla kukkivat koivuangervot. Piha on vasta kolmatta vuotta vanha, joten pensaat ja puut eivät vielä ole suuren suuria. Kuunliljoissa alkaa olla kukan nuppuja , mutta vielä menee aikaa ennen kuin ne kukkivat. Värililjat alkavat aivan juuri kukkia ja kukan nuput ovat aivan "valtavat"on tainnut lannoitus olla kohdallaan. Minun puutarhastani ei tällä kertaa löydy paljoa kukkivia kukkia, sillä puutarhassa on paljon lähinnä ikivihreää. Kukkalaatikoissa kukkivat pienet samettikukat sekä riippupelargoniat Nurmikko on kärsinyt kovasta lämmöstä, sillä monena päivänä on mittarissa ollut 29 astetta lämmintä. Nytkin iltaaurinko terassille loimuttaa ja kaupungilta kajahtaa moottoripyörän ääntä, taitaa tangoväki jo saapua..

Kaikille oikein rentouttavaa lomaa toivotteleepi Tarja R