No, löytyihän pyhäpuvun sulalle omistaja!
Tutkaillessani Lasse J. Laineen "Suomalaista lintuopasta" löytyi kuva närhistä, jonka puvussa todellakin on sinimusta raitaisia sulkia.
- Ja viisastuin lisää: metsässä kuljeskellessani ihmettelin, mikä krääkkijä lauma siellä oikein oleili...Närhilauma se olikin!
Korvissa vain soi, kun linnut (aluksi en edes ollut varma olivatko ne lintuja?!) kraakkuivat ilkeästi...Lintukirjassa sanotaan että närhi on piilossa pesimäaikanaan loppukeväällä ja kesällä metsien kätköissä. Vasta syksyllä se tulee esille alkaessaan kerätä talvivarastoja. Se viihtyy kaikenlaisissa metsiköissä, nimenomaan syrjäseuduilla. Se varastoi mm. tammenterhoja, ja niitähän tuolla meidän metsässä riittää! Se syö myös linnunmunia -poikasia, hyönteisiä, jyviä, siemen ja hedelmiä sekä ravintojätteitä.
Sen ääni on ruma ja käheä rääkäisy "Krääh", mutta se on myös taitava matkija. ja matkii mm. kanahaukan soidinhuutoa ja harakan ääniä.
Näin selvisi tämäkin asia, mukava juttu!
t.Merja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.