Kun tulen viikonlopuksi kotiin, kiertelen pihalla kuin maanviljelijät tiluksiaan tarkastamassa. Tällä hetkellä kaikki muuttuu niin nopeasti, että on aivan pakko tehdä tämä tarkistuskierros.
Rhodoissa on valtavasti nuppuja ja innokkaimmat ovat alkaneet jo aukeamaan. Talvehtiminen sujui siis hyvin. En ole enää vuosiin peitellyt rhodojani, vaan mottona on "kestä tai kuole". Hyvin ovat kestäneet ja aina näin keväällä yllättävät minut kukkamerellä.
Kuunliljat ovat kurkottuneet myös taivasta kohti. Luvassa on taas muhkeat kasvustot, vaikka olen jakanutkin niitä. Iirikset ovat täydessä kukassa, kissankäpälässä ensimmäiset kukat auki. Jättimaksaruoho ei stressaantunut jakamisesta, vaan entiseen paikkaan jätetyt ja uuteen paikkaan siirretyt ovat kasvaneet viikossa valtavasti.
Kuolleeksi luulemani hedelmäpuut ovat puskeneet lehdet näkyviin ja omenapuissa on kukkia. Ei mitenkään erityisen paljon, mutta selvä merkki eloonjäämisestä silti. Kääpiösembramäntyjen vuosikasvut pitää lähiaikoina puolittaa, koska haluan pitää ne tietyn kokoisina.
Viikolla oli satanut melkoisesti. Sademittaria ei kukaan ollut tajunnut tarkistaa ja tyhjentää välillä, mutta tyhjäksi jättämäni suihkulähdeallas on nyt puolillaan vettä (ja se on oikeasti melko syvä). Eilen satoi 16mm melko lyhyessä ajassa, tänään tuli vain muutama pisara. Jos ensi viikolla tulisi edes minimaalinen lämpöaalto, kasvaisi kaikki kohisemalla. Maassa on nyt riittävästi kosteutta ja lannoituksetkin ovat kohdallaan.
t. kotipuutarhuri-Leena
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.