Keskiviikkona 12.5.2010 käytiin aamulla kangasmetsässä ja kaislikossa. Lähtöpaikalla oli käpytikan ruokapaikka, jonka huomasi puun juurella olevista käsitellyistä kävyistä. Jonkin aikaa kuljettuamme tulimme aukammalle paikalle, jossa pysähdyimme kuuntelmaan peippoa ja katselemaan metsäksi muuttunuttta hiekkarantaa sammale peittäminen dyyneineen. Tarkastelun kohteena oli hetken aikaa mänty, joka vähitellen keloutuu. Kuusikkoon saapuessamme katselimme naavaa ja jatkoimme lankkupolkua kohti lehtometsää, jota kuuset vähitellen valtasivat itselleen tervalepiltä. Käävät jäytivät tervaleppien sisukais . Polun varrella oli joitakin pönttöjä. Kirjosieppo ei tullut näkyviin, mutta äänteli ympärillä. Talintintti, pajulintu ja punarinta eivät varsinaisesti pitäneet konserttia, vaan ääntelivät pöheikössä. Kaislikossa kulki reitti tarkkailumajalle, josta näkyi joutsen, tavi, telkkä ja merihanhi. Paluu lähtöpaikalle tapahtui vauhdilla. Retken yhtenä tehtävänä oli antaa tuntumaa siihen, miten luontoa voi havainnoida lasten kanssa. Lapset tekevät ehkä enemmän kysymyksiä kuin aikaisin aamulla liikkeellä olevat aikuisopiskelijat.

Helatorstain aattona haarapääsky lensi auton editse. Seuraavana päivänä näin tervapääskyn ja pyyn. Myös perhoset olivat liikkeellä. Helposti tunnistettavaia olivat sitsruunaperhonen, suruvaippa ja neitoperhonen. Nokkosperhosen tyyppiset erikokoiset oranssit perhoset olivat vaikeampia tunnistaa. Viikonloppuna rannalla näkyi räystäspääsky ja kalatiira. Näin myös kevään ensimmäisen kukkivan kielon, rentukan, voikukan, leskenlehden, valkovuokon ja käenkaalin.

AP