Hei taas!

Talvi tulee kovaa vauhtia ja innostuin bongailemaan tänään, millaisia lintuja lintulaudallamme vierailee niiden harakoiden lisäksi, jotka onnistuvat varastamaan pikkutipeille laitetut talipallot harva se päivä. Kallista lystiä, tuo harakoiden ruokkiminen. Mieheni jo hieman paranteli tuota puukäsitöissä tekemääni talipallojen pidikettä laittamalla pallojen läpi kulkemaan jonkun rautalangan tapaisen, nyt verkko säilyy kyllä, mutta sisukset katoavat silti alta aikayksikön...


Talitinttejä ja sinitiaisia asustaa meillä ilmeisesti runsain mitoin, niin paljon niitä ruokintapaikkojen ympärillä pyörii. Varsinkin sinitiaiset olivat niin vikkeliä, että kuvaa en ehtinyt yhdestäkään saamaan, kun paikkaa jo vaihdettiin. Tulipa elävästi mieleen syksyn Harrbådan opetuskerta, jolloin olimme itse tiaisia etsimässä ruokaa varpushaukan saalistaessa. Ei siis ihme, että ovat vikkeliä pieniä lintuja ;)

Lintulaudalla vieraili tänään kokonaisen parven voimin (ainakin siltä tuntui) myös pikkuvarpunen. Pikkuvarpusen tunnistaa tavallisesta varpusesta paitsi koon, myös poskien mustan laikun perusteella.

Tämän yksilön olen tunnistavinani viherpeipoksi. Osa viherpeipoista muuttaa Keski-Eurooppaan, mutta osa jää talveksi tänne ruokintapaikkojen ääreen. Olisiko tämä yksilö muutamine kavereineen ollut sitten noita jääjiä..?



Tänä kesänä tein havainnon, että píhapiirimme männyssä joko asustaa tai ainakin vierailee hyvin usein orava. Se oli liikkeellä tänäänkin, mutta kameran objektiivilla ei niin kauas saanut hyviä kuvia ja jos olisin mennyt ulos, ei oravaa enää olisi kuitenkaan ollut lähimaillakaan. Sen sijaan fasaani kiehtoi minua sen verran, että lupasin pojalle 50 senttiä, jos hän saa napatuksi minulle hyvän kuvan ja saihan hän. Fasaani ei kylläkään ole mikään harvinaisuus meillä päin, viime vuonna yhdellä kertaa pihallamme oli muistaankseni kahdeksan yksilöä. Tänään istui kuitenkin vain yksi ainoa aidan päällä.














Sitten oli vielä tämä yksi tuttavuus, jonka nimesimme yksinkertaisesti "jöötiksi", koska se oli niin iso. Kuva on huono, mutta parempaakaan en saanut, kun se jo lensi pois. Mieheni on nähnyt sen kerran aiemmin ja silloinkin yksinään nauttimassa marja-aronian satoa, joka ei ole kelvannut yhdellekään muulle linnulle vielä tähän mennessä. Yritin tutkia lintukirjojani, mistä linnusta on kyse, ja vaihtoehtoja jäi kaksi: joko nuori kottarainen tai mustarastasnaaras. Kottarainen on kuitenkin käsittääkseni parvilintu, mustarastas ei, joten tämä yksinäinen polo voisi siis olla se mustarastas. Molemmat muuttavat yleensä pois talveksi, kottarainen viimeistään lokakuussa, mustarastas loka-marraskuussa. Hyvinä pihlajanmarjavuosina molempia lajeja saattaa kuitenkin jäädä myös talvehtimaan, joten otapa tuosta nyt sitten selvää, kummasta lajista tässä on kyse, näin aloittelevana bongarina...


tv. Tarja L.